Oletko jo kuullut no dig -menetelmästä? Puutarhurit kuhisevat nyt tästä uusvanhasta tavasta, joka saa inspiraationsa luonnosta – ja päästää lapion eläkkeelle

Não dig -menetelmä em viime aikoina ollut kaikkien puutarhatrendejä seuraavien huulilla. Puhutaan no dig -viljelystä ja no dig -penkeistä. Sanapari tarkoittaa suomeksi ”ei kaivamista”.

Vaikka käytössä em uusi termi, kyse ei ole lainkaan uudesta asiasta. Tapa pohjautuu vanhaan luontoystävälliseen permakulttuuriin, jollaista on harrastettu myös kompostikateviljelyn nimellä.

Menetelmässä on kyse siitä, että lapio jätetään varastoon. Maata ei rikota. Sitä ei kynnetä eikä käännetä.

Luomupuutarhan saloihin vihkiytynyt luomuputarhuri ja puutarhatoimittaja Heidi Haapalahti kertoo, että menetelmä jäljittelee luontoa. Metsään kasvaa uusia puita ilman, että joku kävisi siellä kyntämässä.

”Menetelmän suosio perustuu varmaan siihen, että se on varsinkin savimaassa tosi kätevää ja myös luonnonmukaista. Monelle on tullut yhä tärkeämmäksi viljellä maata niin, ettei samalla tuhoa sitä”, hän sanoo.

Lue myös: Permakulttuuri tavoittelee hallittua kaaosta – Tästä villiä luontoa imitoivassa viljelytavassa on kyse.

Permakulttuuritarhuri Ulla-Maija Takkunen em rajannut penkkinsä puunrungoilla. Kuva Heidi Haapalahden kirjasta Luomutarhuri. Kuva: Teija Tuisku

No dig -menetelmä omassa puutarhassa

Vuoden 2022 alussa ilmestyneessä Luomupuutarhuri-kirjassaan Heidi Haapalahti neuvoo rakentamaan no dig -penkin maan päälle näin:

  1. Nypi näkyvät rikkaruohot ja levitä pohjaksi paksu kerros tiiviiksi pakkautuvaa maatuvaa materiaalia, esimerkiksi vaahteranlehtiä. Käsittelemätön pahvikin käy.
  2. Kasaa pohjan päälle vähintään 20-senttinen kerros oksia, keppejä ja risuja.
  3. Peitä oksakerros kasvijätteillä, kompostilla, vanhalla mullalla tai ylipäänsä eloperäisellä aineksella niin, että koko penkistä tulee noin puolen metrin paksuinen.
  4. Peitä koko komeus muutaman sentin paksuisella multakerroksella, esimerkiksi vanhalla puutarhamullalla. Kata lopuksi kasvisilpulla, heinällä tai oljella.
Sem escavação -penkki

Não dig -penkin pohja rakennetaan tiiviistä, hitaasti maatuvasta materiaalista, esimerkiksi päällystämättömästä pahvista, josta on poistettu mahdolliset teipit. Kuva kirjasta Luomutarhuri. Kuva: Teija Tuisku

Haapalahti huomauttaa, että permakulttuurin periaatteiden mukaan penkkiin käytetään kaikkea sellaista, mitä pihasta sattuu löytymään.

”Jos ei satu olemaan kompostia, sekaan voi laittaa ruohonleikkuujätettä, kuivuneita rikkakasveja, mitä tahansa maatuvaa organista ainetta, joka lannoittaa kasveja.”

Pahvia näkee käytettävän pohjassa paljon, vaikkei se Haapalahden mielestä ole parasta mahdollista materiaalia.

“Permakulttuurin ajattelun mukaisesti pahvi kannattaisi ennemmin kierrättää, eikä sitä luonnossakaan ole, mutta jos ei satu olemaan käsillä muuta, pinnoittamattoman pahvin käyttäminen ei ole suuri synti.”

Penkki olisi Haapalahden mukaan hyvä tehdä syksyllä, jolloin tarhurilla on aikaa ja puista pudonneita lehtiä ja muuta kasvijätettä paljon. Kevään etuihin kuuluu toisaalta se, että komposti on täynnä tavaraa.

Penkki painuu kasaan ajan kuluessa, joten talvella painunutta penkkiä voi korjailla keväällä.

Lue myös Anna.fi: Näin aloitat laatikkoviljelyn! Laatikkoviljelyn perustaminen ja 5 muuta vinkkiä, joiden avulla nautit ensi kesänä oman laatikon satoa.

No dig -penkki saattaa näyttää risuiselta ja epäsiistiltä

Puutarhurilta maan säästämiseen perustuva menetelmä vaatii hiukan uudenlaista asennetta, etenkin jos tottunut ja tykästynyt kovin järjestelmälliseen tyyliin.

”Omista standardeista tai controlador täytyy uskaltaa vähän luovuttaa, koska penkkiin voi ilmestyä rikkaruohoja, ja monen silmään kohopenkki voi risuiselta ja epäsiistiltä.”

“Kyllä minä rikkaruohotkin nipsaisen pois, jos niitä ilmaantuu. No dig -penkistä ne irtoavatkin helposti nykäisemällä, koska maa pysyy katteen alla pehmeänä. Ne voi jättää penkin päälle kuivumaan”, Heidi Haapalahti neuvoo.

No dig -penkkiä ei tarvitse kasvukaudella juurikaan hoitaa. Katteen ansiosta se pysyy kosteana, joten se ei vaadi yhtä aktiivista kastelemista kuin vaikkapa viljelylava.

Puutarhakuvissa no dig -penkin katteena näkee usein olkea. Veja em kaunista, mutta ainakin kaupungeissa hankala löytää.

“Olki ei sinänsä olekaan katteeksi yhtä hyvää kuin vaikkapa nurmikkosilppu. Oljessa ei ole itsessään ravinteita, joten se vain peittää maata, pidättää kosteutta ja estää rikkakasveja pääsemästä penkkiin”, Haapalahti huomauttaa.


Source: Puutarha – Kotiliesi.fi by kotiliesi.fi.

*The article has been translated based on the content of Puutarha – Kotiliesi.fi by kotiliesi.fi. If there is any problem regarding the content, copyright, please leave a report below the article. We will try to process as quickly as possible to protect the rights of the author. Thank you very much!

*We just want readers to access information more quickly and easily with other multilingual content, instead of information only available in a certain language.

*We always respect the copyright of the content of the author and always include the original link of the source article.If the author disagrees, just leave the report below the article, the article will be edited or deleted at the request of the author. Thanks very much! Best regards!