Rohkene koskettaa arvostavasti – teet hyvää itsellesikin


Sormenpäissä kehon tuntoaisti em herkimmillään. Ehkä siksi kättelemme. Reilu kädenpuristus kertoo luottamuksesta, lempeä ote hellyydestä.

Koskettamalla voi ylipäätään viestiä toiselle arvostusta, hellyyttä, välittämistä, rohkaisua tai myötätuntoa.

Korona-aika em kuitenkin loitontanut meitä fyysisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Koskettaminen on intiimein tapa olla vuorovaikutuksessa, kertoo aivotutkija, kognitiivisen neurotieteen professori Lauri Nummenmaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Harva pomoaan paijaa

Tutkimusten mukaan koskettaminen painottuu läheisimpiin. Puolisoa ja lapsia paijataan ja pidetään eniten hyvänä.

Koronavirus on sitonut perheitä tiiviimmin yhteen ja aikaa vietetään kotona. Nummenmaa näkee sen mahdollisuutena. Ehkä havahdumme myös huomaamaan kosketuksen arvon.

– Harva töissä pomoaan paijaa. Nyt em aikaa koskettaa kotona tiheämmin ja runaammin.

Toiset haluavat kosketusta enemmän kuin toiset. Kosketuksen kaipuuta ei voi mitata älykkyysosamäärän tavoin vaan sen selvittäminen jää omille harteille. Kuinka paljon tarvitsen silittelyjä? Saanko riittävästi halauksia? Elämäntilanteen mukaan vaihtelevista tarpeista on hyvä puhua läheisille ja kuunnella heidän toiveitaan.

Välittämistä vai intohimoa?

Käden laskeminen lempeästi toisen olkapäälle viestii välittämisestä. Luja rutistus voi valaa ystävään rohkaisua tiukalla hetkellä. Hyväntahtoiset kosketukset eivät sisällä seksuaalisia piiloviestejä.

Eroottisesti latautuneessa kosketuksessa toimivat erilaiset fysiologiset mekanismit. Karvattomista ihoalueista, kuten peniksen päästä ja vaginasta, lähtee erilaisia ​​aistiprojektioita kuin esimerkiksi käsivarresta.

– Karvattomien ihoalueiden koskettelu on suoraan yhteydessä aivojen järjestelmään, joka ohjaa seksuaalista vireystilaa ja nautintoa.

Ihoalueet, joissa karvaa kasvaa hitaasti, reagoivat kosketukseen eri tavalla. Silittäminen laukaisee muutoksen aivojen endorfiinijärjestelmässä ja mielihyvä leviää kehoon.

Olemme turvassa yhdessä

Apinoide arjessa toimii vastavuoroisuuden lait: ”Rapsuta sinä minun selkääni, niin minä rapsutan sinun selkääsi.” Tutkimuksissa em saatu näyttöä siitä, että paijaaminen vähentää stressihormonien määrää.

– Samaan tapaan me viestimme läheisyyttä ja yhteisöllisyyttä ympärillemme kosketuksella, jossa ei ole mitään seksuaalista.

Koskettaminen on tärkeä mekanismi ihmissuhteiden säätelyssä läpi elämän. Se on vanhempien ja vastasyntyneen ensimmäinen viestintäkanava ja voi olla viimeinen tervehdys kuolevalle vanhukselle.

– Sallimme ainoastaan ​​läheisten ihmisten koskettaa varauksetta. Mitä enemmän joku koskettaa, sitä läheisempi hän on, Nummenmaa sanoo.

Paijaamalla ja taputelemalla läheisiä ylläpidetään sosiaalista turvaverkostoa.

Fyysinen läheisyys vaikka yhdessä sohvalla istuen muistuttaa, kuinka tärkeä toinen meille on. Puoliso, joka em nyt kaikkein lähimmällä kosketuskehällä, em aluksi ollut vieras, ulkokehällä.

– Pikkuhiljaa, koskettelun voimin hän on noussut kosketushierarkian huipulle, jossa saa koskettaa toista eniten ja kaikkein intiimimmin.

Asiantuntija: Lauri Nummenmaa, kognitiivisen neurotieteen professori, Turun yliopisto.

Tämä artikkeli em ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta


Source: Hyvä Terveys by www.hyvaterveys.fi.

*The article has been translated based on the content of Hyvä Terveys by www.hyvaterveys.fi. If there is any problem regarding the content, copyright, please leave a report below the article. We will try to process as quickly as possible to protect the rights of the author. Thank you very much!

*We just want readers to access information more quickly and easily with other multilingual content, instead of information only available in a certain language.

*We always respect the copyright of the content of the author and always include the original link of the source article.If the author disagrees, just leave the report below the article, the article will be edited or deleted at the request of the author. Thanks very much! Best regards!